Lappeenrannan henki

Pj:t lähdössä lentoon

Kuvassa järjestömme puheenjohtajisto lähdössä lentoon! Kuva: Aleksi Murtojärvi

 

Kotimatka alkoi kuivassa ja villasukanharmaassa kelissä. Fiilistelimme kokemaamme matkan aikana. 

Alku oli rempseä; arvokeskustelusta siirryttiin suoraan Etelä-Karjalan Partiolaisten puheenjohtajan Antti Pirisen hauskaan ja elävään  jäsenkokouksen avaukseen, josta jäi hymy huulille koko viikonlopuksi. Kokous ei ollut muutenkaan kuiva, puheenjohtajilta sujui paitsi kokoustekniikka myös maukkaan huumorin viljely, maasta taivaaseen. Tekniikka ja järjestelyt toimivat upeasti, oli helppo olla paperittomassa jässärissä. 

Salissa vallitsi hieno Lappeenrannan henki. Tuo henki oli keskusteleva, yhtenäinen ja organisaatiota kehittävä. Puheenvuorot olivat toisia kunnioittavia, rauhallisia ja yhteistä asiaa ajavia, kokouksessa vallitsi siis konsensus. Saimme paljon aikaan; valitsimme puheenjohtajistoja, käynnistimme peruskirjan muutosprosessin, muutimme sääntöjä, päätimme Finnjamboreesta, annoimme julkilausuman luonnon ja ilmaston puolesta sekä nuijimme uudet partioneuvokset. 

Odotamme jännityksellä miten Partiosäätiö vastaa toiveeseen toimia osaltaan Suomen Partiolaisten julkilausuman suhteen; Kalle Virtanen epäröimättä lupasi, että säätiö kantaa vastuunsa. 

Lappeenrannan henki muistutti myös meitä aikuisen partiolaisen vastuista; muista pyytää tehtäviin nuoria suoraan kysymällä ja tee itsestään selväksi lippukunnassasi se, että nuoret toimivat piirin tai keskusjärjestön luottamushenkilöinä. Johda itseäsi hyvin jotta voit olla hyvä johtaja, ethän ole työparillesi joo-joo tyyppi. 

Tämän jäsenkokouksen jälkeen voimme olla entistä ylpeämpiä järjestöstämme, joka kasvattaa koko yhteiskunnalle johtajia ja päättäjiä. 

Hämeen muutosehdotus kumottiin, mutta korvaukseksi pontta kannatettiin pontevasti. Ensin tosin jännitti, kannatusta sai hieman odotella. 

Delegaation aika ei käynyt pitkäksi, kun saimme sopivissa käänteissä selvittää toistemme partiosalaisuuksia ja täyttää muita hömppätiimin puuhatehtäviä. Yhtenäisyytemme oli varmistettu rusetein, rintanauhoin ja (anteeksi miehet) sukkahousuin. Keskustelukanavamme toimi sulavasti ja suudelmin. Delegaatiomme oli monipuolinen, tarkka ja taitava. Meistä pidettiin hyvää huolta, arvostamme Annin paimentamista viikonlopun aikana.

Misha ja Mike