Tilinpäätöksen aika

 

Kalenterista sen näkee. Vuosi vaihtuu ja enää päivä tätä vuotta jäljellä. Todo-lista piirinjohtajuuden osalta on myös lähes tyhjentynyt. Muutamia pikkujuttuja sieltä vielä löytyy, mutta onhan tässä vielä aikaa. Pestimme päättyy vuoden vaihteeseen ja uusi piirin johtokaksikko, Tytti ja Anni, on jo käärinyt hihat ja ryhtyneet hommiin.

Monet vuoden viimeiset kokoukset ovat olleet hieman haikeita, kun tiedostamme, ettemme enää näiden huipputyyppien kanssa pääse tekemään aktiivista partiota, ainakaan samalla intensiivisyydellä kuin viime vuodet. Samalla on ollut kuitenkin hyvä fiilis, että nuo porukat piirissä ja keskusjärjestössä porskuttaa uusin tuulin vahvasti eteenpäin.

Nämä neljä vuotta on ollut aikamoista menoa. Kalenterimme ovat täyttyneet palavereista, kokouksista, tapaamisista, tapahtumista. Facebook, messenger ja whatsapp ovat laulaneet viestejä sinne tänne. Vapaat viikonloput ovat välillä olleet kiven alla, ja emme jää kaipaamaan järjestömarraskuuta, jolloin monta viikonloppua peräkkäin on saanut viettää partiopaidoissa kokoustaen. Aina marraskuussa sen on huomannut, ettei ilman hyviä ympärillä olevia partiotyyppejä olisi pysynyt enää järjissään hallintopartion kiemuroissa.

Pestissä on ollut hetkiä, kun on tuntunut siltä, ettei mikään riitä. On turhautunut olo asioiden etenemättömyydestä tai siitä, ettei ole onnistunut pestissään vaikka on parhaansa tehnyt. Näitä hetkiä tulee varmasti kaikille. Palaute, jota on saanut, ei ole aina ollut rakentavaa ja joskus mennyt henkilökohtaisuuksiin saakka. Niskassa ovat olleen myös haamut ja asenteet vuosien takaa, eikä vastapuolella ole ollut kiinnostusta tietää siitä, mikä toimintamalli tai -tapa nyt on valloillaan. Joskus on myös syytetty asioista, joihin itsellä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa tai edes minkäänlaista osaa. Näinä hetkinä oma tukiverkko ja työpari ovat olleet avainasemassa. Jokaisesta kivestä on kuitenkin päästy yli ja oppia otettu.

Isona partiopiirinä meillä on ollut myös isoja haasteita. Jäsenmäärän kasvattaminen on ollut yksi isoimmista valtakunnallisista ponnistuksista, jossa olemme onnistuneet, mutta... Hämeen lippukunnissa jäsenmäärän kasvattamisessa lähdettiin hienosti liikkeelle ja sillä tiellä olemme edelleen - kiitos siitä etunenässä loistaville lippukunnillemme. Olemme luoneet tahtotilan partion laadun parantamisesta, avanneet kolojen ovia uusille aikuisille ja mahdollistaneet näin houkuttelevan ja innostavan harrastuksen uusille lapsille ja nuorille.

Ison piirin alueella kasvun haasteet ovat kuitenkin olleet hyvin erilaisia. Jäsenmäärän kasvu on myös tehnyt näkyväksi sen, millaista tukea eri paikkakunnilla partiopiirissä tarvitaan ja asettanut isoja haasteita piirin toimintaan. Miten tukea erilaisia alueita, mistä tähän tukemiseen resurssit ja mistä löytää myös se tieto tuen tarvitsemisesta? Tai miten tarjota tukea ilman tuputtamista ja tunnetta, jossa vastapuoli kokee epäonnistuneensa? Isoja asioita, joihin moneen olemme löytäneet vastauksia ja pystyneet tarjoamaan tukea, mutta työ on monilta osin vielä kesken ja tulee viemään aikaa. Samaan aikaan ilmassa on paljon palloja ja koppareita on aina rajallinen määrä. Ehkä siksi yhdessä tekeminen on saanut meidän mielissämme yhä vahvemman merkityksen.

Tässä kohtaa voisi huokaista, että isot laivat kääntyvät hitaasti. Tämä ei kuitenkaan ole totta: Lähistöllä seilaavista laivoista suurin, Viking Linen Grace-risteilyalus, kääntyy 360 astetta vain muutamassa minuutissa. Tämä kuitenkin edellyttää, että kaikki moottorit kääntävät alusta samaan suuntaan. Näin se on partiossakin. Kun meillä on yhteinen tavoite ja laitamme voimamme saman tavoitteen taakse, pystymme yhdessä kääntämään lippukunnan, piirin tai vaikka koko järjestön oikeaan suuntaan. Tästä meillä on kokemusta.

Parasta piirinjohtamisessa onkin ollut yhteisen partion rakentamisen lisäksi uudet ystävät ympäri maan ja onnistuneet projektit. Se, että on päässyt tapaamaan lippukuntien aktiiveja monenlaisissa tilanteissa. Voinut kulkea Evon leirialueella moikaten tuttuja kasvoja ympäri piirin usein pysähtyen hetkeksi vaihtamaan kuulumisia. On päässyt myös olemaan mukana hetkissä, jotka eivät toistu ehkä koskaan. Tästä esimerkkinä juhlaliputuksen järjestäminen Tampere-talossa itsenäisyyspäivänä, kun Tasavallan presidentin vastaanotto pidettiin piiritoimistomme naapurissa. Tai ne hetket, kun tietää rekrytoineensa uuden loistavan vahvistuksen partiotoimiston tiimiin. Kirsikkana kakun päällä hetket, kun on julkisesti päässyt kiittämään partiojohtajaa hänen tekemästään työstä sanoin, lahjoin tai ansiomerkein. Huippua on ollut myös palaute ja kiitokset, joita on saanut partiolaisilta sähköpostilla tai somen välityksellä. Ne ovat antaneet uskoa ja antaneet potkua partiopolulla.

Meille on ollut tärkeää jättää partiopiirimme parempaa tilaan kuin sen saimme. Emmehän me mitään haaksirikkoa tai aavelaivaa edeltäjiltä perineet, vaan hienon risteilijän, jota saimme luotsata oikeaan suuntaan. Olemme halunneet sanoa kyllä uusille haasteille ja tuoreille ajatuksille. Olemme myös sanoneet kyllä vaikeille ja aikaa vieville uudistuksille ja hankkeille. Olemme halunneet uskoa siihen, että yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan ja jokaisen partiolaisen oma panos yhteiseen asiaan on arvokasta. Näillä eväillä on piiriä viety eteenpäin ja on aika siirtyä muihin pesteihin. Tuleva piirinjohtajakaksikko saa luotsattavakseen lähes 11 000 partiolaisen piirin, joka on valmis porskuttamaan kohti piirileiriä ja uusia seikkailuja.

Hämäläiset, kiitos, että olemme saaneet johtaa teitä nämä neljä vuotta.

Riina ja Henna